Mietteitä ruokavaliosta

Olen jo pitkään mietiskellyt ruokavalion vaikutusta hyvinvointiin. Liekö sen syytä, että olen oireillut viimeisen puolen vuoden ajan aika paljon, ja uskon sen olevan paitsi elämäntilanteen, niin pitkälti myös
ruokavalion syytä. Vauvan saaminen on tuonut elämääni kaiken ilon lisäksi myös uskomatonta kiirettä, epävarmuutta, univajetta ja stressiä. Niinpä olen mättänyt suuhuni kaikkea nopeasti syötävää: leipää, jugurttia, mysliä, mehukeittoja. Ja tulos? Herpestä, kynsivallin tulehduksia, aftoja, silmätulehduksia, iho-oireita. Aftoja ja kynsivalllin tulehduksia minulla ei ole ollut ennen tätä syksyä vuosikausiin, ja herpestä minulla on ollut tänä syksynä parhaimmillaan jopa kolme peräkkäin. Ja minulla huuliherpes ei tule huuleen, vaan sieraimeen tai silmäkulmaan, jotka ovat aika vaarallisia paikkoja. Iho on myös ollut huonona, ja kortisonia on kulunut.

Noin kuukausi sitten minulla alkoivat kovat vatsakivut, jotka oireilivat pari viikkoa. Kivun lisäksi oli ripulia, kovia ilmavaivoja ja oksensinkin pariin otteeseen. Jätin ruokavaliostani ensin viljat pois ja sitten maitotuotteet ja oireet hävisivät pikku hiljaa. Kävin lääkärissäkin oireiden vuoksi, mutta hän totesi vain, että niitä ruokia pitää välttää, jotka aiheuttavat oireita ja että todella monet ihmiset saavat viljasta oireita vaikkei varsinaista keliakiaa olisikaan.

Minulla on muuten todettu aiemmin ärtyvän suolen oireyhtymä. Uskon, että kyseinen oireyhtymä on keksitty vain sen vuoksi, että ihmisillä on selittämättömiä vatsaongelmia, joiden syytä lääkärit eivät osaa selvittää. Minullekin tehtiin tuolloin useita kokeita ja lopulta, kun niissä ei mitään löytynyt, lääkäri totesi sen olevan tuota oireyhtymää ja määräsi minulle viisi pakettia ripulilääkettä. Kyseinen oireyhtymä parani minulla vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Ja kun olin vhh:lla, pystyin syömään myös raakoja kasviksia ym. muita ruokia, joita ei suositella ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

Minulla vhh on toiminut, tosin en ole sen kanssa ollut mitenkään niuho, sillä kun olin vhh:lla, söin myös maitotuotteita ja hedelmiäkin surutta. Silti ero "tavalliseen" ruokavalioon on ollut huomattava, hyvinvoinnissani siis. En laskeskellut hiilarimääriä, vaan menin ihan mututuntumalla. Ajatelkaapa muuten, miten naurettava takavuosien pistedieetti oli. Sait syödä mitä vain, kunhan tietty pistemäärä ei ylittynyt. Ravinnon laatuun ei kiinntetty mitään huomiota. Voi hyvää päivää!

Kaikkein ärsyttävintä vhh:ssa on selitellä sukulaisille ja muille, että ei , en syö tätä ja tätä. "No ei tässä ole kuin vähäsen", "Voit kai sinä tämän kerran"...joskus olen miettinyt, että pitäisi valehdella olevansa keliaakikko ja laktoosi-intolerantti, niin ei tarvitsi käydä tätä ainaista sotaa. Kaikkein kamalinta oli olla anoppilassa viikonlopun vietossa, siellä kun vannotaan perisuomalaisesti perunan ja leivän nimeen. Viikonlopun jälkeen minulla oli aina kamala närästys ja turvotus, mutta myös vahva tunne siitä, että ei tällainen ruokavalio voi olla terveellistä.

Olen sitä mieltä, että kaikkein merkittävin tekijä ihmisen hyvinvoinnille on se, mitä hän pistää suuhunsa. Minusta on jotenkin hassua, kun mainostetaan kaiken maailman pillereitä, joilla saat muka energiaa, pääset liikakiloista, pääset eroon masennuksesta, saat virtaa aivoihisi, saat virtaa lemmenleikkeihin...ehei, kyllä me saisimme kaiken tuon, jos vain osaisimme syödä oikein. Onko järkeä syödä eineksiä, ja sen jälkeen vetää "virtaa" pilleristä. Vaikka jotkin tahot sanovat, että emme saa enää ruoasta samalla lailla vitamiineja ja mineraaleja kuin ennen, olen siltikin sitä mieltä, että otan ennemmin ne vitamiinit ja mineraalit luontaisella tavalla kuin keinotekoisesti valmistetusta pilleristä.

No, olen myös sitä mieltä, että kun me ihmiset olemme kaikki niin erilaisia, niin ei voi olla yhtä autuaaksi tekevää ruokavaliota, joka sopisi kaikille. Yhdelle passaa vähähiilihydraattinen, toiselle vähärasvainen, kolmannelle raakaravinto. Tärkeintä kai olisi kuunnella itseään ja omaa kehoaan, kuulostella, että mikä ruoka minulle sopii ja mikä ei. Se vain tuntuu olevan niin kovin vaikeaa.