Blogi jää tauolle

Olen nykyiselään blogannut aika harvoin, ja olen jo pitkään hautonut pidemmän tauon pitämistä. Päätös on nyt tehty, ja jätän tämän blogin pitämisen. Tällä hetkellä blogin pitäminen tuntuu enemmänkin taakalta,  pienen tytön äitinä vapaa-aikaa on vähän ja netti vie aikaa tärkeämmiltä asioilta. Keskitynkin jatkossa ihan vain elämiseen ja olemiseen, ehkä jatkan joskus blogin kirjoittamista, ehkä en. Aika näyttää. En kuitenkaan poista tätä blogia, joten vanhat postaukset jäävät näkyviin.

Jäätelökesä!

Edellisestä postauksesta onkin mennyt jo joku tovi. Näin kesällä ei vain millään tule istuttua koneen ääreen, jotta saisi täälläkin käytyä. On puutarhaprojektia ym. projekteja, kuten esimerkiksi jäätelön tekoa!

Olen tässä vähennellyt hiilihydraatteja ruokavaliostani pitkällisen kypsyttelyn jälkeen, mutta pitäähän sitä jotakin herkkujakin saada. Nyt onkin ollut sitten otollinen aika tehtailla itse jäätelöitä.

Aloittelin ihan kunnon karppijäätelöstä, jonka reseptin löysin Antti Heikkilän Hyvän olon keittokirjasta.  Tekemääni jäätelöön laitoin 2,5 dl kermaa, 2 keltuaista ja n. 1 tl vaniljajauhetta. Kerma lämmitetään kädenlämpöiseksi,lisätään keltuaiset vatkaten ja lisätään vaniljajauhe. Tässä vaiheessa jäähtynyt seos laitettaisiin jäätelökoneeseen. Jäätelökonetta en vielä tuossa vaiheessa omistanut, joten minä laitoin seoksen pakasterasiaan ja pakkaseen. Sekoittelin seosta sitten vispilällä aluksi vartin välein. Pakastimessa jäätelö oli ehkä noin kolme tuntia, ja sitten päästiin nauttimaan. No, eipä lopputulos kyllä ollut oikean jäätelön veroinen. Jäätelö oli kivikovaa pakastimesta ottaessa, ja sitä piti sulatella tovi ennen kuin pystyi syömään. Ja jos suli liikaa, niin ihan litkuahan siitä tuli. Niinkuin olisi pakastettua kuohukermaa lapannut suuhun, melkoisen tuhtia kamaa oli ja kuitenkin sellaista hileistä. Mutta tulihan tuo kuitenkin syötyä.

Toinen jäätelökokeiluni oli mehujää. Ostin mehujäämuotit ja löysin kaupasta Bonne Juomien valmistamaa 100 % omenasosetta. Kaadoin sosetta mehujäämuotteihin, ja eikun pakkaseen. Hyvää mehujäätä tuli, vaikka mieheni ei tykännyt, kun hän on tottunut ultramakeaan...mutta tyttärelle varmasti maistuu tämä terveellinen herkku ja varmasti hellepäivänä itsellekin.

No, nyt ollaan päästy jäätelöteossa taas uudelle tasolle, kun hankin jäätelökoneen, merkki on Waves ja hintaa oli 34,90. Eka jäätelösatsi tällä koneella sisälsi 2 dl kulutusmaitoa, 1 tl vaniljajauhetta, 2 dl kuohukermaa ja noin 4 dl Bonne Juomien 100 % persikkasosetta.Vatkasin aineet sauvasekoittimella nopeasti sekaisin, maistelin seosta ja lisäsin hieman ruokosokeria, jonka jälkeen taas vatkasin seosta hetkisen. Sen jälkeen kaadoin seoksen jäätyneeseen jäätelökulhoon, ja annoin koneen pyöriä 40 minuuttia. Tässä vaiheessa minun piti jo maistella seosta, vaikka se olikin vielä vähän pehmeää. Loput laitoin pakkaseen pakastusrasiaan kovettumaan, jossa se on edelleen kovettumassa. Voin sanoa, että voi jösses, että oli hyvää jäätelöä! Voin jo tämän yhden kokeilun jälkeen sanoa, että ei ollut turha ostos tuo jäätelökone, toisin kuin aiemmin hankkimani mehulinko, joka lököttää nyt kaapin pohjalla...

Vihdoinkin hyviä silmänympärysvoiteita

Olen vihdoin löytänyt omalle silmänympärysiholleni sopivan voiteen ja peräti kaksin kappalein: Olivin silmänympärys- ja huuligeelin sekä Arbutinin hoitogeelin. Kumpaakin olen käyttänyt jo jonkin aikaa, ja olen erittäin tyytyväinen molempiin, tosin suosikkini näistä kahdesta on kumminkin tuo Olivin geeli.

Arbutinin geelin sanotaan olevan omiaan kuivan, aran ja ohuen ihotyypin hoitoon, ja se sopii niin silmänympärysiholle, huultenympärysiholle kuin dekolteellekin. Arbutinin geelissä plussaa mielestäni on pipetti, jolla geeliä annostellaan. Pipetti on hygieeninen, ja sen ansiosta geeli on myös riittoisaa, kun saat juuri sopivan määrän geeliä käyttöön eikä hukkajäämiä tule. Arbutinin geeli on kuitenkin aika ohuen oloista, joten talvella se ei välttämättä tunnu tarpeeksi kosteuttavalta, jos iho on kovin kuiva. Mutta esimerkiksi kesällägeeli on varmasti tosi hyvä, ja minun iho on ainakin sietänyt hyvin tätä voidetta.

Olivin geeli on koostumukseltaan rasvaisempaa, voidemaisempaa. Sen vuoksi geeli on ainakin talvikäytössä ollut Arbutinin geeliä parempi. Miinuksena Olivin geelissä on se, että geeli on tuubissa, kuten useimmat silmänympärysvoiteet, joten ainakin minulla tulee puristettua usein liikaa voidetta.

Hyviä voiteita ovat molemmat. Mainittakoon kuitenkin se, että kumpikaan voide ei riittänyt, kun iho kuivui välillä tosi kuivaksi. Silloin apuun tuli karitevoi, jolla sain normalisoitua ihon parempaan kuntoon.

Arbutinista ei ole kuvaa, mutta alla kuva Olivin tuubista.

Top5 -lista

Blogini täyttää tänään vuoden verran ja ajattelin sen kunniaksi julkaista ekotuotteiden top5 -listan. Normaalistihan blogeissa julkistetaan tämmöisiä listoja aina vuodenvaihteessa, mutta ajattelin listata tämän vuoden aikana löytämäni 5 parasta tuotetta. En ole hirveän merkkiuskollinen ja tykkään kokeilla uusia toutteita ja tuotemerkkejä, mutta top5 -listalleni päässeet tuotteet ovat sellaisia tuotteita, jotka ovat tai tulevat olemaan minulla pitkään käytössä, olivatpa ne sitten kosmetiikkaa, elintarvikkeita tai puhdistusaineita.

 Tässäpä siis Cosmezillan top5-lista:

1. Kookosöljy - monikäyttöinen öljy niin ihonhoidossa kuin ruoanlaitossakin
2. Karitevoi - erityisesti Nilotica, erinomainen kosteuttaja kuivalle iholla
3. Olivin kirkastava kuorintanaamio - ihana ihon heleyttäjä
4. Kylmäpuristettu tyrnimehu - tekee hyvää iholle
5. Lidlin W5Eco-sarjan astianpesukonetabletit

perustuotteita ihonhoitoon

Puhdistusvoiteet ja kasvovedet eivät herätä minussa mitään suuria intohimoja. Lähes kaikki elämäni aikana kokeilemani putsarit ja kasvovedet ovat hoitaneet hommansa, puhdistaneet ja kosteuttaneet.

Mitäpä siis voin sanoa talven aikana käytössäni olleista Olivin hellävaraisesta puhdistusemulsiosta ja Madaran pehmentävästä kasvovedestä? Ne hoitivat hommansa, ja ovat ihan hyviä perustuotteita ihonhoidossa. Kumpikin sopii herkälle iholle, sillä iholle ei jäänyt kiristävää tunnetta pesun jälkeen ja iho tuntui puhdistuneelta. Tosin en ole viime aikoina paljon meikkiä käytellyt, joten en osaa sanoa, kuinka tehokkaasti tuotteet puhdistavat meikkikerroksen kasvoilta.

Kelpo tuotteita siis, ja kyllä, voisin kuvitella ostavani tuotteita myös jatkossa. No, käytettyäni tuotteet loppuun ostin kuitenkin eri merkkisiä tuotteita, sillä ovathan nuo aika hintavia. Enkä tässä kategoriassa ole mitenkään merkkiuskollinen, koska mitään maatajärisyttäviä kosmetiikkakokemuksia putsarit ja kasvovedet eivät aiheuta.

30 askelta

Tilasin tänään Jaakko Halmetojan 30 askelta -valmennuksen, joka on sähköinen valmennusohjelma ruokavalion ehostamiseen. Luulen, että valmennuksessa on itselle aika tuttua asiaa, mutta ajattelin, että ehkä tällainen valmennus saisi minut tsempattua taas ruokaremppaan ja sitä kautta parempaan oloon. Näitä iho- ja vatsaoireita kun taas riittää. Jännä nähdä, mitä nämä 30 päivää tuovat tullessaan, sehän kuitenkin täysin itsestä kiinni, miten tämä onnistuu.

Niin, valmennus maksaa 27 euroa, lisää voi lukea osoitteesta http://www.30askelta.com/

Pientä kritiikkiä

Hmm, tämä menee ehkä vähän off-topic tämän blogin aihealueesta, mutta näin vaalipäivänä ajattelin julkaista hieman yhteiskunnallista tekstiä.

Seurailen nimittäin paljon hyvinvointiin, itsensä kehittämiseen jne. liittyviä blogeja. Minusta huolestuttava trendi on työn vieroksuminen. Tuntuu, että tietyissä piireissä pidetään ihailtavana sitä, että ei tehdä työtä, vaan päivät kulutetaan haaveilemalla, meditoimalla, linkoamalla vihermehuja ja sen sellaista. Jokin aika sitten tällaisia ihmisiä olisi pidetty vain laiskoina ja hihhuleina, mutta nyt on ihailtavaa "hypätä pois oravanpyörästä". Hei, onhan se ihan mahtavaa, että joillakin on oikeasti varaa kieltäytyä työstä, kuten eräskin blogisti oli tehnyt, koska se olisi rajoittanut hänen vapauttaan. Mutta mutta, ilmaisia lounaita ei ole, aina kuitenkin joku on maksajana. Ehkä nämä ihmiset elävät yhteiskunnan tuilla tai ehkä heidän vanhempansa tai puolisonsa rahoittavat vapaaherran/-herrattaren elämää. Minua pistää vihaksi, sillä jos kaikki olisivat yhtä itsekkäitä, tämä yhteiskunta romahtaisi.

p.s. Toivottavasti muistitte äänestää!

Taistelu jatkuu

Julistin taannoin sodan kuivaa ihoa vastaan. No, taistelu on edennyt huonosti, sillä ihottuma on jostakin kumman syystä laajentunut. Nyt ihottumanäppyjä on myös kaulalla ja käsivarsissa. Tuntuu, ettei iho ole pitkään aikaan ollut näin pahana. Jotakin teen ilmiselvästi väärin.

Olen ruvennut miettimään, että voisiko sittenkin olla, että kaikenlaiset lisäravinteet ja superfoodit sun muut ah, niin trendikkäät pöperöt eivät välttämättä aina olekaan hyväksi. Alan pikkuhiljaa uskoa, että ehkäpä näissä ruoka-asioissakin yksinkertaisuus on parasta. Yksinkertaiset, luonnolliset raaka-aineet eivätkä mitkään trendikikkailut. Ehkäpä kuitenkin se Koillismaan maastosta omin kätösin poimittu mustikka on kaikin puolin parempi kuin vaikkapa Kiinasta tuotu gojimarjan käppyrä.

No, asiasta voidaan olla montaa mieltä, ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovikaan toiselle. Minun tapauksessani taistelu jatkuu, ehkä kuitenkin hieman yksinkertaisemmin asein kuin aiemmin.

Ekokosmetiikkaa Italiasta

Joulupukki toi minulle italialaista ekokosmetiikkaa...Sain siis lahjaksi L'Erboristican Arganöljyn sekä vartalonkuorintavoiteen. Sarjana tuo L'Erboristica on ainakin minulle entuudestaan tuntematon, eikä sitä kovin monessa paikassa näytä olevan myynnissä. No, NetAnttilasta sitä ainakin saa, ja hinnaltaan sarja on aika edullinen.

Epäilin hieman sarjan ekologisuutta, koska tuotteissa oli niin voimakas tuoksu, mutta sarjan pitäisi olla kyllä ihan oikeasti ekologinen, sillä se on 100% biohajoava, 100% kasvipohjainen, se ei sisällä petrokemikaaleja, väriaineita eikä säilöntäaineita, eikä se kuormita ympäristöä. Tuotteilla on biologisesti korkea hajoavuusaste ja pakkaukset ovat kierrätysmateriaalia. Tuotteita ei ole testattu eläimillä. Sarja on myös mukana lifegaten 0-vaikutusprojektissa, jossa hiilidioksiidipäästöt korvataan luomalla maailmaan uusia metsiä.

Tuotteiden tuoksu on tosiaan aika voimakas, varsinkin kun nyt on tottunut käyttämään aika miedontuoksuisia tai hajusteettomia tuotteita. Silti tykkään tuotteista tosi paljon, sillä vartalonkuorinta tekee ihon ihanan pehmeän oloiseksi ja Arganöljy on todella loistava ihonhoitoon varsinkin talvella. Olen usein myös sekoittanut öljyä jonkin kasvovoiteen kanssa saaden ekstratehokasta kosteutusta iholle. Jostakin muuten luin, että arganöljyssä olisi luontaisesti voimakas tuoksu.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa, että tuotteet ovat edullisia ja toimivia, jos voimakas tuoksu ei häiritse.

kahvikuorinta ja spirulinanaamio

Läträilin taas kotitekoisten kaunistustuotteiden kanssa. Edellinen kokeilunihan ei mennyt aivan putkeen, mutta nyt sain jo parempia tuloksia.

Tällä kertaa kokeilin siis kasvojen kuorintaa kahvinporoilla, ilman mitään lisättyjä öljyjä tms. Pelkkiä poroja siis. Voin sanoa, että hyvin toimii ihon kuorinnassa! Minulla ei tällä hetkellä ole edes kaupasta ostettua kuorintavoidetta, joten taidanpa ottaa tämän poroilla kuorimisen säännölliseen käyttöön. Miksi tuhlata euroja ostotuotteeseen, kun ilmatteeksi saa näinkin hyvää jälkeä aikaan. Ilmatteeksi siis, jos nyt sattuu kahvia juomaan.Onkohan muuten kahvilaaduilla eroja lopputuloksessa, hmm...

Kuorinnan jälkeen kokeilin sitten spirulinanaamiota, ja naamio onkin smoothien lisäksi toinen oiva keino käyttää tuota yököttävän hajuista levää. Tosin naamiossa tuota hajua joutuu haistelemaan suhteellisen kauan aikaa. Spirulinanaamion ohjeen löysin HaLosta. Naamion ohje on simppeli, sekoitetaan 1-2 tl spirulinajauhetta ja 1/4 dl vettä, levitetään kasvoille, annetaan kuivua ja pestään pois. Spirulina on aika tujua kamaa, joten ehkä naamio ei sovin kuitenkaan kovin herkkäihoisille. Minulla ihoa kirveli naamion vaikuttaessa, ja pesun jälkeen iho helotti aivan punaisena. Ehkä naamio aktivoi pintaverenkiertoa, tiedä häntä. Ihan hyvältä ihon pinta kuitenkin tuntui sitten loppujen lopuksi tämän hoidon jälkeen.  Kovin äkkiä en kuitenkaan uusisi samanlaista hoitoa omalla ihollani. Seuraavaksi voisin kokeilla ohranorasta samanlaisen naamion tekoon, jos se olisi vaikka vähän hellempi.

Superhyvä aamujuoma

Intoudun aina välillä tekemään smoothieita ja aamujuomia. Tänä aamuna tekemäni sekoitus oli erittäin hyvää maultaan, vaikka olikin aika hirveän näköistä. Minä tykkään sekoitella juomiini kaikki mahdolliset raaka-aineet, minkä vuoksi ne varmaan ovatkin aina vähän erikoisen makuisia ja näköisiä. Mieheni kauhistelee aina sekoituksiani, mutta jopa hänen mielestään tämän aamuinen juoma oli paras tähänastisista kokeiluista.

Mutta tässä siis reseptini tähän superhyvään aamujuomaani:

• 1 pss Rainbow smoothiehedelmiä
• 1 banaani
• vadelmia
• mustikoita
• 1 tl spirulinaa
• 1/2 tl Opti-MSM:ää
• 1/2 tl ohranorasjauhetta
• kaakaonibsejä
• hampunsiemeniä
• macaa
• carobia
• vehnänalkioita
• riisinleseitä
• loraus Tyrni täysmehua
• maitoa

Nämä vain blenderiin ja avot, herkullinen juoma on valmis! Mieheni kommentoi tätä otsikkoa muuten niin, että juoma oli hänen mielestään hyvää, ei superhyvää, mutta selitin hänelle että super tuleekin juomaan lisätyistä superfoodseista :) Minun mielestäni juoma oli myös superhyvää.

Spirulina on muuten niin kauhean makuista mönjää, ettei sitä oikein voi muuten syödä kuin smoothiessa, jossa sen maku sekoittuu muihin makuihin. Spirulina on todellinen superruoka, ja se sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisää spirulinasta löytyy osoitteesta http://www.superfoodit.com/spirulina.html. Pitää vissiin ruveta tekemään joka päivä smoothieita, jotta tulee tuo spirulina käyttöön, tuntuu olevan niin ihmeellinen aine.

Taistelu kuivia käsiä vastaan

Mulla on ollut kädet taas tosi kaameassa kunnossa, ja olen aloittanut taistelun kuivaa ihoa vastaan. Ohessa pari kuvaa käsistäni pari viikkoa sitten.

Olenkin ottanut aimo kasan hoitokeinoja selättämään tämän kaamean kuivuuden, ostin muun muassa etanavoidetta sekä myös tyrni-oliiviöljyä  ja opti-MSM:ää. Kortisonia olen koittanut välttää, eikä sitä saa edes haavaiselle iholle laittaa. Raportoin tämän minun pikku sotani etenemisestä kevään aikana, ja teen vielä postauksen noista kokeilemistani lisäravinteista.

Let the battle begin!

Hemmotteluilta ekohenkeen

Eräänä lauantaina jokin aika pidin itselleni hemmotteluillan, sillä halusin kokeilla kotona tehtyjä naamioita sun muita kauneuskonsteja. Lämmitin saunan, valmistin mömmöt ja eikun kaunistautumaan! Tässäpä kokeilemani konstit.

Kasvojen kuorinta
Useilla keskustelupalstoilla suositeltiin kasvojen kuorintaa kahvinkeitosta ylijääneitä kahvinporoja. Jotkut suosittelevat käyttämään poroja ihan sellaisenaan, toiset sekoittamaan niitä jonkin öljyn tai voiteen sekaan. Minä päätin sekoittaa porojen sekaan hieman oliiviöljyä. Mössöä tuli niin reilusti, että kuorin sillä samalla myös koko vartalon. Kuorintavoide oli miellyttävän tuntuinen, mutta ehkä laitoin öljyä liikaa, sillä kasvot jäivät melko öljyisiksi. Ensi kerralla kokeilen pelkkiä poroja. Lisäksi suihkun lattia oli ihan öljyinen, joten jouduin hinkkaamaan vielä lattiankin puhtaaksi.

Kasvonaamio
Kasvonaamioon laitoin 1 rkl kaakojauhetta (minä laitoin raakakaakaota), 1 rkl kookoöljyä, 1 rkl hunajaa. Tämä oli ohje, mutta minä laitoin epähuomiossa naamioon myös 1 rkl oliiviöljyä. Öljyistä tuli. Naamion olisi pitänyt antaa vaikuttaa 5-10 minuuttia, mutta minä menin sen kanssa saunaan, ja kiire tuli suihkuun, kun naamiota alkoi valua silmille. Persiilleen meni siis naamiokokeilu, mutta ensi kerralla kokeillaan uudelleen ilman oliiviöljyä ja saunaa.

Vartalonhoito
Eräs ystäväni on kertonut minulle hyvän rentoutuskeinon. Vatiin laitetaan himalajansuolaa se lämmintä vettä ja saunassa valellaan ihoa veteen kostutetulla sienellä. Minusta tämä on tosi ihanaa, ja kosteuttaa samalla löylyjä, joten tämäkin kuului hemmotteluiltaani. Tein samalla ohjeella myös jalkakylvyn. Lopuksi kuorin vartaloni sekoituksella, jossa oli hunajaa ja sokeria. Minua tämä kuorinta ei kyllä säväyttänyt, vaikka monet tuntuvat siitä tykkäävänkin.

Hiustenhoito
Päänahkaan hieroin saunomisen ajaksi oliiviöljyä, jonka sitten pesin pariin otteeseen shampoolla pois. En laittanut hoitoainetta, sen verran öljyisiksi hiuksetkin jäivät. Tämä on ihan hyvä hoito kuiville hiuksille, mutta kovin usein en rupeaisi sitä tekemään, kun jättää hiukset kuitenkin aika rasvaisen tuntuisiksi.

Lopputulos
Tahnojen kanssa läträäminen oli aika sottaista puuhaa, joka ei ollut kovin rentouttavaa. Lisäksi ihoni ärsyyntyi jostakin aineesta (hunajasta?) sillä minua kutitti ihan kamalasti saunomisen loppupuolella, etenkin rintoja, vaikken ollut rintoihin edes mitään ainetta käyttänyt. Olo oli kuitenkin saunasta lähtiessä todella rento, mikä oli tietenkin alunperin koko homman tarkoitus. Olo oli aika öljyinen, ja ajattelin, että enpä taida mitään voiteita enää iholle laitella. Hämmästyin kuitenkin melkoisesti, kun jonkin ajan kuluttua huomasin kasvoillani olevan kuivia länttejä. Ilmeisesti ihoni oli kuitenkin niin kuiva, että se oli imaissut öljyt sisään. Eli viimeistelin hemmotteluhoidon laittamalla manteliöljyllä terästettyä karitevoita kasvoille, vartalon iholle en laittanut mitään, kun se ei tuntunut kuivalta. Hiukset tuntuivat saunomisen jälkeen ja seuraavana päivänä ihanan pehmeiltä, vaikka olivatkin vähän raskaat öljystä. Tämä oli ihan mielenkiintoinen kokeilu, ja varmaan kokeilen joskus uudestaan ainakin kuorintaa ja naamiota, mutta en silti ole valmis heittämään kaupan tököttejä roskiin.

Herkullista mehua itse tehden

Ostimme muutama viikko sitten mehulingon, mutta ehdin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeilemaan mehun tekoa. Miksi mehulinko? No, kaipa minä halusin tehdä tuoretta mehua tuoreista aineksista, kaupan tuoremehut kun eivät mitään terveyskamaa ole. Ostamamme mehulinko on OBH Nordican, syystä että kyseinen laite oli tarjouksessa. Mitenkään hirveän halvaksihan mehun teko ei tule, kun ajattelee, kuinka kalliita nuo lingot ovat ja lisäksi raaka-aineetkin maksavat. Mutta ehkäpä mehun tuoreus ja herkullisuus päihittää sen kalleuden.

Mehulinko on julmetun kokoinen ja pitää kamalaa mekkalaa ja aloin jo epäillä, että oliko se sittenkään hyvä ostos. Epäluulo haihtui heti, kun maistoimme mehua, sillä se oli harvinaisen herkullista. Laitoin linkoon niitä aineksia, joita meiltä sattui löytymään: appelsiinin, kiivin, omenan ja päärynän. Noista aineksista tuli kaksi juomalasillista mehua. Sotku linkoamisen jälkeen on aikamoinen, tai pikemminkin laitteen puhdistus on työlästä ja aikaavievää. Mehuhan on parhaimmillaan tuoreena nautittuna, mutta eipä tuota härdelliä kehtaa joka aamu käydä parin mehulasillisen takia. Jollakin keinolla pitäisi siis saada tehtyä isompi annos säilytystä varten. Toimisikohan mehun pakastaminen? Ei kait se auta kuin kokeilla. Nyt vain etsimään lisää herkullisia reseptejä, jotta mehulinko ei vain jäisi käyttämättömäksi, kuten ikävä kyllä niin moni keittiön pienlaite.

Tehohoitoa hiuksille ja päänahalle

Minulla oli alkutalvesta pitkään päänahka huonossa kunnossa, sitä kutitti jatkuvasti ja yhdestä kohdasta iho oli ihan rikki, eikä koskaan oikein parantunut, kun raaputin sen aina uudelleen rikki. Etsin kauan netistä, että mistä löytyisi oikein kunnon ekologinen tehoaine päänahalle, mutta en löytänyt oikein mitään. Sitten löysin AM Naturin tuotteet, ja päätin kokeilla niitä.

AM Natur on Pietarsaarelainen yritys, joka valmistaa ekologisia ihonhoitotuotteita. Tuotteissa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja, tuoreita kylmäpuristettuja kasviöljyjä, yrttejä, merilevää, vitamiineja ja mineraaleja.

Ostin päänahkani hoitoon Aktiiviyrttishampoon sekä Yrttihiushoidon, jotka on tarkoitettu kutisevalle ja hilseilevälle päänahalle. 250 ml:n shampoo maksoi 11,60 euroa ja 50 ml:n hiushoito 8,60 euroa. Tuotteet tuoksuvat ihanan yrttisille, kuten tällaiset tehohoidot usein tuoksuvatkin. Plussaa siitä, että purkeissa on listattu ainesosat ihan suomeksi ja ruotsiksi tavallisen inci-listan sijaan.

Rakastuin erityisesti shampooseen, joka jättää hiukset niin pehmeän tuntuisiksi, että ne eivät tunnu kaipaavan enää ollenkaan hoitoainetta. Usein jätänkin hoitoaineen laittamatta pesun jälkeen. Myös hiushoito oli ihan kohtalainen, se sai päänahkani hieman parempaan kuntoon ja kutinan pois. Mutta, ei sitten kuitenkaan tehonnut siihen kaikkein pahimpaan kohtaan, joten minun oli pakko ostaa sitä varten kortisoniliuosta, jolla sain päänahan sitten lopullisesti kuntoon. Tuon kuurin jälkeen päänahka onkin ollut ihan hyvässä kunnossa eli tarvetta ei ole ollut kortisonillekaan.

Yrityksellä on myös muita mielenkiintoisia ihonhoitotuotteita, joita tulee varmasti joskus vielä testattua.

Vaipparumbaa hieman ekologisemmin

Pakko se on myöntää, meillä ei käytetä kestovaippoja. Kokeilimme niitä vauvan ollessa pieni, mutta ei se vain napannut. Alussa vaippoja meni noin 10 päivässä, ja heti, kun sai vaipan vaihdettua, tulikin kakka, ja taas vaihdettiin vaippaa...eipä se kovin ekologiseltakaan tuntunut pestä muutamaa vaippaa koneessa, kun ei niitä kehdannut muiden pyykkien seassa pestä eikä toisaata kovin monta päivää pyykkikorissakaan pitää.

Käytämme siis kertakäyttövaippoja. Onneksi nykyään on olemassa jo jonkin verran ekologisempiakin vaippoja, ja olen miehenikin saanut vakuuttuneeksi siitä, että niitä kannattaa ostaa, vaikka hinta onkin yleensä normivaippoja kalliimpi.

Meillä on ollut käytössä seuraavia merkkejä:

• Muumi: Kotimaisia, hajusteettomia, kloorittomia, eivät sisällä optisia kirkasteita, lateksia, formaldehydiä eivätkä ftalaatteja. Muumivaipan valmistuksessa käytetään ainoastaan kotimaista, täysin biohajoavaa selluloosaa, jonka puuraaka-ainetta ei kaadeta vanhoista metsistä. Sellun valkaisussa ei käytetä lainkaan kloorikemikaaleja, vaan ainoastaan ympäristöystävällistä happea. Tuotteilla on joutsenmerkki.
• Pirkka: kloorittomia, tuotteilla on joutsenmerkki
• Nature Babycare: eivät sisällä klooria, pohjautuvat uusiutuviin luonnonmateriaaleihin, biohajoava ulkokerros maissia, eivät sisällä geneettisesti muunneltua ainesta
• Attitude: hiilidioksidineutraaleja, 100% biohajoavia ja kompostoitavia, kloorittomia ja hypoallergeenisia. Attitude-vaippoja olen tilannut vain kerran netin kautta; vaippoja kuluu kuitenkin sen verran, että on helpompi ostaa niitä lähikaupasta kuin netin kautta. Vaippojen koot ovat normaalia pienempiä. Meillä esim. 4-kiloisella vauvalla koko 1+2 oli aika nafti, vaikka normaalisti kakkosvaippa menee 6 kiloon saakka.
  

Olisi ihme, jos atopiaa ei tulisi...

Vuodenvaihteen tienoilla tyttärellemme ilmestyi punaisia laikkuja ympäri kehoa. Lääkäriinhän se oli lopulta lähdettävä, kun mietimme allergian mahdollisuutta. Lääkäri totesi ihottuman olevan atooppista ja sanoi, että olisi suoranainen ihme, jos lapselle ei atopiaa olisi tullut, kun äiti on atooppinen ja kumpikin vanhemmista vielä allergisia. Minulle tämä diagnoosi oli pettymys, en olisi halunnut, että lapseni joutuu tähän samaan rasvaushommaan, kuin itse olen joutunut. Mutta minkäs teet...Lääkäri kirjoitteli liudan voidereseptejä, mukaanlukien kortisonireseptin. Kortisoniin en kyllä aio hevillä turvautua, sillä en halua lapselleni samanlaista kortosonikierretä, josta itse olen joutunut kärsimään.

Yksi hyvä voide, johon saimme reseptin, on Locobase Repair. Tuotehan ei ole varsinaisesti mikään ekorasva, mutta positiivista tuotteessa on, että se ei sisällä lisäaineita, hajusteita eikä väriaineita. Voide on tarkoitettu erittäin kuivan ihon erikoisvoiteeksi.Voide onkin tehokkaasti hoitanut tyttäremme ihoa, joten olemme olleet tosi tyytyväisiä. Itsekin olen kokeillut kantapäähäni rasvaa, koska ihoni oli ihan halkeilla sieltä ja oli ihan kivuliaskin. Jo yhden voitelun jälkeen kipu oli poissa ja iho oli parempi. Olen myös välillä käyttänyt voidetta käsiini, ja tuntuu toimivan, vaikka olen kyllä siihen kortisoniinkin joutunut turvautumaan. Oiva voide atooppiselle iholle!

Pettymys silmänympärysvoiderintamalla

Silmänympärysvoiteen ostaminen on osoittautunut minulle tosi ongelmalliseksi. Onhan voiteen ostaminen aina kuin sikaa säkissä ostaisi, mutta erityisesti silloin, kun iho on kuiva ja atooppinen, eikä mikä tahansa tuote sovi.

Olin aikeissa olissa Oliv' by la Clareen silmänympärysvoiteen, mutta tarjouksen houkuttamana päädyinkin Jean Bio Oliven silmänympärysvoiteeseen. Olen käyttänyt sitä nyt muutamia viikkoja, mutta tänään luovutin ja annoin voiteen äidilleni, jonka iho ei ole niin herkkä. Ei se vain kerta kaikkiaan sopinut iholleni. Voidetta laittaessa silmänympärysihoa kirveli, ja minusta se ei ole koskaan hyvä merkki. Muuten kait voide oli ihan ok, paitsi että kyllähän tuo jätti silmänympärysihon kuivaksi.

Hyvää silmänympärysvoidetta etsitään siis edelleen. Tieädn toki, että tavallisetkin kasvorasvat homman hoitaisivat, mutta taidan olla markkinoinnin uhri, kun käytän mieluummin juuri tuolle ihon osalle tarkoitettua voidetta.

Tyhjien lupausten aika

Selvittyämme joulun jälkeisestä sokeri- ja kermahumalasta päätimme mieheni kanssa, että nyt alkaa uusi, terveellinen elämä. Heti seuraavana aamuna juhlistin tätä uutta elämää napsimalla pari jämäkonvehtia.

Tammikuu on tyhjien lupausten aikaa. Ei kai kukaan odotakaan, että uuden vuoden lupaukset pitäisivät. Kun uusi liikuntaharrastus lopahtaakin tai kasvisten syönnin sijaan huomaatkin avaavasi lähipizzerian oven, voit lohduttautua sillä, että eiväthän uuden vuoden lupaukset koskaan pidä...

Huomasin Kiitos hyvää -blogissa idean 30 päivän koeaika -metodista, joka on Steve Pavlinan kehittämä metodi. Metodin idea on se, että jos haluat muuttaa jotain elämässäsi, tee päätös 30 päivän koeajasta. Päätä esimerkiksi lopettaa tupakointi 30 päivän ajaksi, tai päätä liikkua joka päivä 30 päivän ajan. Ideana on se, että jos päätämme esimerkiksi aloittaa terveellisemmän elämän, mielemme vastustaa ajatusta siitä, että päätös on lopullinen, ja usein muutos epäonnistuu. On helpompi elää kuten ennenkin. Mutta määräaikainen muutos onkin helpompi toteuttaa, kun sinun täytyy sinnitellä vain 30 päivää elämästä eri tavalla, ja sen jälkeen voit palata vanhojen tapojen pariin, jos vielä haluat.

Lisää tästä metodista voit lukea Hyvää Päivää ja Steve Pavlinan blogeista.

Rupesin miettimään, mitä minä voisin kokeilla 30 päivän ajan ja olisihan niitä muutostarpeita vaikka muille jakaa. Yksi ikävä tapa on kiroileminen, jota en haluaisi välittää lapselleni. Niinpä, huomisesta lähtien aion olla 30 päivää kiroilematta. Pistän vielä itselleni sellaisen sanktion, että jos kirosana lipsahtaa huuliltani, pistän 10 euroa lapseni tilille.

Toinen 30 päivän kokeiluaika, jonka aion huomisesta lähtien toteuttaa, on päivittäinen kuntoilu. Laatikoita penkoessani huomasin Fit Mama -dvd:n, jonka ostin raskausaikana. DVD:n avulla minun oli tarkoitus kuntoilla synnytyksen jälkeen. Lapseni on nyt 7 kk vanha, ja DVD on edelleen paketissaan avaamattomana. Aion siis vihdoin avata DVD:n paketistaa ja kokeilla ohjelmaa 30 päivän ajan.

Ja nämä eivät ole tyhjiä lupauksia.

Hiusvärikatsaus

Kylläpäs aika rientää hurjaa vauhtia...no nyt vihdoinkin sain tehtyä tämän katsauksen puolitoista kuukautta värjättyyn kuontalooni. Olen ollut tosi tyytyväinen tähän värjäykseen ja mieskin sanoi, että tämä oli kyllä parhaiten onnistunut värjäys koskaan. Punainen väri kyllä haalistui normaaliin vauhtiin aika tavalla, mutta erona tavallisiin väreihin on ollut se, että värjäystulos ja sen jälkeinen värin haalistuminen olivat kuitenkin luonnollisen näköisiä. Logonan värithän läpäisevät vain hiusrakenteen uloimman kerroksen ohuella värikerroksella ja hiuksen omat väripigmentit loistavat hiusvärikerroksen läpi. Näinpä olen jopa 1,5 kuukauden jälkeen tyytyväinen hiusteni väriin, eikä häiritsevää juurikasvua ole eikä tarvetta olla koko ajan värjäämässä hiuksia. Hiukset eivät tuntuneet myöskään mitenkään rasittuneen värjäyksestä ja päänahkakin on pysynyt hyvänä.

Minä kyllä tykästyin näihin kasviväreihin, ainoa haittapuoli oli värjäyksen sottaisuus. Kaapissa onkin odottamassa Logonan valmis hiusvärivoide seuraavaa värjäyskertaa varten.

Tässäpä vielä vertauksen vuoksi kuva hiuksista ennen värjäystä (ylhäällä), heti värjäyksen jälkeen (keskellä) ja 4 viikkoa värjäyksestä (alimmaisena).